torstai 20. heinäkuuta 2017

From the highest high to the lowest low...

Varmaan jokainen häitään suunnitteleva pystyy tätä tekstiä lukiessaan samaistumaan seuraaviin tunnetiloihin ja tilanteisiin. 

Se into, mitä tunnet kun kauan odotettu paketti saapuu postista, avaat paketin ja tilaamasi tuotteet on juuri sitä mitä odotit tai jopa ylitti odotukset! Etsin pitkään meille paikkakortteja häihin, valmiiksi siihen kokoon leikattuja paikkakortteja, jotka voi vaan askarrella semmoisiksi kuin haluaa ja taittaa keskeltä. Löysin PITKÄN etsimisen jälkeen helmiäispersikan väriset paikkakortit Englantilaisesta verkkokaupasta, ja päätin tietenkin ne tilata! Paketti saapui meille kotiin hyvinkin nopeasti, taisi mennä noin 10 päivää. Kun avasin paketin ja näin nämä paikkakortit valtasi mut ihan älytön into alkaa askartelemaan! 

Olin saanut päähäni tietyn toteutuksen meidän paikkakorteista jo joskus vuosi sitten, ja kun olen päähäni näin jonkun asian saanut pinttymään, niin pitäähän niistä paikkakorteista sitten semmoiset saada! Käytin monta kuukautta oikeanlaisen kuviolävistäjän etsimiseen, ja kun viimen ajattelin, että sen löysin ja tilasin, ei se sitten kuitenkaan ollut semmoinen kuin piti. Tarkoituksena oli saada kuviolävistäjällä tehtyä paikkakortin yläkulmaan, nimen yläpuolelle sydämenmuotoinen reikä, josta saisi pujoitettua nauhan ja tehtyä rusetin kortin reunaan. Ja kaikki kuviolävistäjät jotka löysin, olivat tietenkin vääränlaisia tai väärin päin! 😢

Yritin tehdä kaiken mahdollisen, että olisin kuviolävistäjällä saanut tehtyä nuo sydämet, nyt kuitenkin yksi purettu kuviolävistäjä, kaksi reiällistä paikkakorttia ja yhdet turhautuneet itkut myöhemmin päätin luovuttaa ja yrittää keksiä jotain muuta.


Ajattelin etten oikeastaan ole missään vaiheessa ihan hirveästi stressannut häistä tai tästä väkertämisestä, toki vieväthän nämä paljon omaa vapaa-aikaa ja ajatuksia paljon. Sitä huomaa ettei päähän mahdu hirveästi muita asioita, vaan kaikki on erikseen tällä hetkellä kirjotettava ylös jonnekkin, jotta ne muistaa. Pariin otteeseen on hieman pinna tuntunut kiristyvän, ja ehkä pientä panikointia tai stressiä ollut havaittavissa jonkun tietyn asian suhteen. Nyt kuitenkin tokaa kertaa vasta tässä kahden vuoden sisään on tullut tämmöinen epätoivon tunne, joka selkeesti vie mielialat alas ja hetkellisesti kiinnostuksen tähän hääväkertämiseen. Edellisen kerran samanlainen epätoivo iski hääpukua etsiessä, sain todella huonon pukujen sovitus-kokemuksen, jonka takia mut valtasi epätoivo oikean puvun löytymisestä. Tämän takia tuli vietettyä kolme iltaa kotisohvalla suklaajätskiä syöden ja välillä itkien. Nyt en kuitenkaan aio heittää hanskoja tiskiin, vaan eteenpäin on mentävä ja keksittävä uusi idea paikkakorttien suhteen! Jestas tätä mielialojen vaihtelua 😰

Tsemppiä järjestelyihin kanssamorsiot! Täällä enää alle kuukausi häihin!